“Siis eihän tämän parempaa työpaikkaa olekaan kuin seurakunta!”

Arto Keränen työskentelee kirvesmiehenä Seinäjoen seurakunnassa. Työ pitää sisällään seurakunnan kiinteistöjen huolto-, korjaus- ja uudisrakennustyötä, kuten maalausta, laatoitusta ja muurausta. Yksittäiset työkohteet vaihtelevat kestoltaan tunnista kahteen kuukauteen, suurempiin urakoihin palkataan aliurakoitsija tai ulkopuolinen työpari, Arto kertoo. Tällä viikolla hän on remontoinut vanhan pappilan pesuhuonetta ja sitä ennen seurakunnan vuokrahuoneistoa asukkaan vaihtuessa. ”Työpäiviä on joka lähtöön mutta remonttityötähän tämä on, menen sinne missä milloinkin on työmaa”, Arto toteaa.

Työ ei kuitenkaan ole vain ”pölyisessä pesuhuoneessa konttaamista”, kun omasta työstä ja kohteissa tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa, kustannuksia seurattava ja historiallisten kohteiden toimintaohjeistuksiin perehdyttävä. Toisinaan työpäiviin mahtuu myös puusepän töitä, kuten kalusteiden korjausta. Työaika on maanantaista perjantaihin klo 7.00-15.30 välillä, mutta käytännössä arki on hyvin itseohjautuvaa – seuraava viikko tulee itse suunnitella edellisen loppuun mennessä ja itse on vastuussa siitä, että työt hoituu suunnitellusti. Parasta Arton mukaan omassa työssä on se, kun asioiden etenemisen ja valmistumisen näkee niin konkreettisesti – työtä saa tehdä käsillä ja luovuuttakin käyttää.

”Täällä pääsee myös näkemään mielenkiintoisia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joihin ei yksityisellä puolella välttämättä pääsisi tekemään mitään.”

Arto on tehnyt remonttihommia ja uudisrakentamista koko ikänsä, mutta aiemmin yksityisten työnantajien palveluksessa. Ennen nykyistä pestiä hän oli tutustunut seurakuntatyöhön vain yhden kesätyösuhteen myötä nuorempana. Viisi vuotta sitten kaveri oli sattunut huomaamaan avoimen kirvesmiehen tehtävän Seinäjoen seurakunnalla ja vinkkasi siitä Artolle, joka päätti nopeasti hakea paikkaa. ”Kyllähän se aloittaessa vähän jännitti, että millaista täällä on olla töissä kun ei ollut aiempaa kokemusta seurakuntatyöstä eikä ketään tuttuja täällä, mutta mahtava oli huomata miten me ollaan kaikki samanlaisia oli se työ hengellistä tai ei!”

Vaikka Arton työskentely tapahtuu pääsääntöisesti yksin omissa työkohteissa, muita seurakunnan työntekijöitä näkee esimerkiksi seurakuntatalon taukotilassa ja kiinteistöporukan kuukausipalavereissa. Kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa ovatkin Arton mielestä yksi työpäivien suola ja Seinäjoen seurakunnan hän on kokenut erittäin mukavana työpaikkana: ”Seurakunnalla kun on satakunta kiinteistöä niin ei tässä mitenkään ehdi kyllästyä kun ei ole samassa rakennuksessa joka päivä – toisaalta niitä on kuitenkin sen verran vähän että paikat ja ihmiset tulee tutuksi!” Arton mukaan työnantaja myös kannustaa työntekijöitä osaamisensa kehittämiseen ja hän on pohtinutkin mm. perinnerakentamiseen perehtymistä.

”Kyllähän meidän tehtävä on olla tukipalvelu seurakunnan hengelliselle työlle – he tarvii meitä ja me heitä!”