Oletko koskaan pyytänyt toista ihmistä toimimaan suosittelijanasi, kun haet uutta työpaikkaa?
Suosituksia käytetään rekrytoinneissa yleisesti ja suosittelijoiden yhteystietojen tarjoaminen oma-aloitteisesti on yksi erinomainen tapa erottua hakuvaiheessa. Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia perusasioita suosituksiin liittyen.
Miksi ja milloin suosittelijoita tarvitaan?
Työnantajilla on erilaisia käytäntöjä siinä, miten ja millaisissa rekrytoinneissa suosittelijoiden yhteystietoja pyydetään hakijoilta. Usein kuitenkin hakulomakkeille pyydetään lisäämään suosittelijan / suosittelijoiden yhteystiedot.
Rekrytoiva henkilö päättää tapauskohtaisesti tarpeesta tarkastaa suosituksia olemalla yhteydessä suosittelijaan. Suosituksia tarkastetaan yleisesti ottaen enemmän asiantuntija- ja johtotason tehtävissä, joissa tehtävän vastuu on suuri. Suositukset saattavat myös ratkaista tilanteen, jossa rekrytoinnin loppumetreillä on mukana useampi osaamiseltaan pätevä hakija.
Suosittelijan tietojen antaminen kertoo työnantajalle, että sinulla on takanasi myös muiden ihmisten perusteluja siihen, miksi juuri sinut tulisi valita tehtävään. Mikäli suosittelijoiden antamisesta kieltäytyy niitä pyydettäessä ilman loogisia perusteluja (kuten ettei sinulla vielä ole työkokemusta), voi rekrytoija epäillä, ettet ole ollut hyvä työntekijä aiemmissa työpaikoissasi.
Sinun kannattaa lisätä suosittelijasi yhteystiedot myös CV:seesi. Näin osoitat oma-aloitteisuutta suosittelijan antamiseen rekrytoinneissa, joissa suosituksia ei ainakaan vielä ensimmäisessä hakuvaiheessa pyydetä, ja joissa on mahdollista liittää erillinen CV. Koska CV:n on kuitenkin tarkoitus olla melko tiivis dokumentti, ei sinun kannata listata kaikkien suosittelijoidesi yhteystietoja siihen, mikäli sinulla on useampia. Toisinaan suosittelijoiden yhteystietoja pyydetään vasta esimerkiksi haastatteluun valituilta.
Suositukset LinkedInissä
Myös LinkedInissä on ”Recommendations” ominaisuus, joka mahdollistaa pysyvien suositusten jättämisen toisten profiileihin. Voit näin ollen pyytää suosittelijoitasi kirjoittamaan suosituksensa myös LinkedIn-profiiliisi. LinkedIn-suositus on matalan kynnyksen tapa pyytää myös esimerkiksi entisiä tai nykyisiä yhteistyökumppaneitasi tai työkavereitasi jättämään sinulle oma suosituksensa profiiliisi, koska nämä eivät sisällä yhteystietoja eivätkä siis johda rekrytoijien yhteydenottoihin.
Muista myös itse olla aktiivinen suositusten jättämisessä muille, niin saatat saada suosituksia vastavuoroisesti pyytämättäkin!
Kuka voi toimia suosittelijana?
Olennaista suosittelijoiden hankkimisessa on, että olet itse aktiivinen ja pyydät itsellesi suosittelijoita. Yleisimmin suosittelijana toimii nykyinen tai entinen esihenkilösi – joku, joka on nähnyt, kuinka toimit niin itsenäisesti kuin alaisena ja osana tiimiä. Suosittelija voi kuitenkin olla esimerkiksi työkaverisi, jonka kanssa olet työskennellyt tiiviisti tai joka on kenties perehdyttänyt sinut kyseiseen tehtävään. Mikäli olet toiminut esihenkilötehtävissä, voi alaisesikin toimia suosittelijana liittyen esihenkilöosaamiseesi.
Mikäli sinulla ei vielä ole juuri työkokemusta tai et jostain syystä löydä sopivaa suosittelijaa työyhteydestä, kannattaa sinun miettiä, oletko toiminut vastuullisessa roolissa vapaa-ajalla esimerkiksi yhdistys- tai harrastetoiminnan parissa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja tai joukkueen valmentaja voi olla erinomainen suosittelija työmoraaliisi ja persoonaasi liittyen.
Yksikin suosittelija riittää, mutta useammasta ei ole haittaa – sillä, ketä tunnet ja mitä sinusta sanotaan, voi olla painoarvoa rekrytoinneissa. Usein riippuu myös rekrytoijasta, pyydetäänkö yksi vai useampi suositus. Hyvien käytäntöjen mukaisesti sinun tulee kuitenkin aina kysyä lupa, ennen kuin annat suosittelijasi yhteystiedot rekrytoinnin yhteydessä, jotta suosittelija tietää odottaa yhteydenottoa rekrytoijalta.
Lue myös:
